tiistai 14. joulukuuta 2010

Maitoa



Olen jo aikaisemmin pohtinut estetiikan eroja eurooppalaisten ja kiinalaisten välillä. Mielessäni olen pyöritellyt kiinalaisen galligrafian yksinkertaistettua kauneutta ja silmissäni kiinalaisen muotoilun pakkomielteenomaisen pipertämistä. Miksi minä länsimaalainen näen yksinkertaistamisen voiman perinteisessä kiinalaisessa ilmaisussa? Siitä ei kuitenkaan ole mitään viitteitä nykyaikaisessa kiinalaisessa muotoilussa, joka pursuaa turhia yksityiskohtia ja yliampuvia materiaalivalintoja. Onko se vain ajatteluni rajoittuneisuutta? Voihan nimittäin olla, että esteettinen käsitykseni on liian spartalaista muiden mielestä. Voi myös olla, että nyky-Kiinassa vallitseva kulutusjuhla ajaa ihmisiä haluamaan luksusta, joka usein on varsin barokkimaista. Minusta luksustuotteiden estetiikka periytyy suoraan barokista. Ja luksus tuntuu puhuttelevan kaikkia kaukoidän ihmisiä. Missään ei näe niin paljon luksustuotteita kauppaavia myymälöitä (aitoja ja kopiota) kuin täällä. Mielenkiitoinen sivuhuomio on, että Eurooppalaisten itään suuntaama luksustuotteiden valikoima on koristeellisempi kuin se, mitä myydään Euroopassa.
Sama koskee minusta japanilaista estetiikkaa. Perinteisesti japanilainen visuaalinen kulttuuri mielletään hyvin pelkistetyksi, mutta Japanissa käydessä ei voi kuin hämmästellä sitä visuaalisen informaation määrää, joka tulvii kaikkialta. Ja onhan suomalaisen muotoilun yksinkertaisuus ja rehellisyys rakentunut meidän muotoilijoiden itsepetokselle, jonka voi paljastaa vierailemalla sattumanvaraisesti kymmenessä suomalaiskodissa.
Toisaalta...
Törmäsin Hong Kongissa muotoilutoimistoon nimeltä Milk design. He toteuttavat juuri sellaista kiinalaisen ja funktionalistisen muotokielen yhdistelmää, jota tuossa jutun alussa kuvasin. Kannattaa tutustua Cathay Pacificille tehtyyn astiastoon, jossa on hienosti uudelleen tulkittu perinteinen riisiposliini. Siinä yhdistyy oivallisesti perinne ja nykyaika.
Kuulin, että toimisto on saanut huomiota (ainakin) Saksalaisissa muotoilupiireissä. Eli luultavasti he toteuttavat, jotakin sellaista, jota me länsimaalaiset haluamme nähdä modernina kiinalaisena tulkintana ikiaikaisesta visuaalisesta kulttuurista. En ole kuitenkaan varma enää onko tuo tulkinta rehellinen. Enkä nyt tosiaankaan halua halventaa Milk design-toimistoa, päinvastoin. Minusta heidän tekemänsä muotoilu on hienoa. Tarkoitan, että kruusattu, kimalteleva ylitsepursuava muotoilu vastaisi luultavasti paremmin Kiinan kansan tuntoja. Ties vaikka se saisi vastakaikua Hokkoblöö-väeltäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti